Demarinaiset

Article Index
Vivahteikas historia
1
2
All Pages

Työ ja sukupuoli

Naisten itsetunnon, poliittisen tiedostamisen, yhteiskunnallisen osallistuminen ja elämänhallinnan kasvattaminen on ollut sosialidemokraattisen naistoiminnan tehtävänä yhtä lailla järjestäytymisen syntyhetkistä alkaen kuin nykyisen naisliiton toimintasuunnitelmassakin.

Suomen työläisnaisliitto aloitti toimintansa jo vuonna 1900. Naisliitto oli selkeästi osa työväenliikkeen luokkataisteluohjelmaa, mitä sen luonne järjestöjen järjestönä hyvin kuvasi. Tällaisena se oli myös selkeä vastapaino säätyläisnaisten yksilöjäsenyydestä lähtevälle organisoitumiselle. Yhdistymisen voimana oli selkeästi palkkatyösuhde, jossa alistuksen perustaksi tunnistettiin sekä luokka-asema että sukupuoli. Säätyläisnaiset sen sijaan tavoittelivat naisten aseman parantamista vain oman yhteiskuntaluokan sisällä luokkayhteiskunnan keskinäissuhdetta muuttamatta.

Ammatillisen toiminnan ohella työläisnaisliikkeen keskeisiä intressejä olivat raittiuskysymykset. Kieltolaki oli naisten ehdoton vaatimus. Työläisnaisten taistelu palkkojen korottamisen puolesta oli välillisesti myös taistelua prostituutiota vastaan.

Keskeisimmäksi vaatimukseksi, jonka ympärille maanlaajuinen työläisnaisten liike kyettiin seuraavina vuosina organisoimaan, oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. SDP oli ainoa puolue, joka vaati ääni - ja vaalioikeutta kaikille täysi-ikäisille kansalaisille säädystä, varallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Naisten rooli Sosialidemokraattisessa puolueessa oli aina sisällisotaan 1918 saakka hyvin keskeinen. Tämä johtui naisten aktiivisesta osallistumisesta yhtäältä tsaarinvastaiseen toimintaan sortovuosina, toisaalta äänioikeuskamppailuun.